tiistai 4. marraskuuta 2014

Pokémon Battle Fiesta


Viikonloppuna oli yksi Pokémon-korttipelin vuoden kohokohtia Japanissa, kun kaksipäiväinen Tokion Battle Fiesta -tapahtuma pidettiin Ikebukuron Sunshine Cityn isossa kulttuurihallissa. Tunnelma oli aivan upea, kun sadat Pokémon-pelaajat pikkulapsista aina valkokaulustyöläisiin ja isovanhempiin saakka tulivat mittelemään taitojaan tässä strategisessa pelissä. Pidän muuten todella japanilaisten pelaajien pelaajien tavasta suhtautua peliin - he pelaavat todella kohteliaasti ja suhtautuvat pelaamiseen intohimolla.

Juuri tähän tapahtumaan omakin kaksiviikkoinen harjoitteluni oli tähdännyt. Olin yrittänyt opetella pelaamaan Gengar/Trevenant/Dragalge-pakallani mahdollisimman hyvin pienemmissä turnauksissa ja onnekseni voin todeta, että harjoittelu kantoi ainakin jonkinlaista hedelmää - sain pakkani toimimaan loistavasti useimmissa peleissä. Yksinkertaisesti sanottuna pakkani pyrkii siihen, että vastustajan aktiivinen Pokemon on "lukossa" myrkyttyneenä eikä pysty pakenemaan (koska pakkani myös blokkaa vastustajaa käyttämästä tiettyjä kortteja), jolloin se yleensä pökertyy avuttomana tuottamatta suurtakaan harmia omille Pokemoneilleni. Mitä enemmän pakallani pelasin, sitä enemmän aloin siitä pitää.

Turnauksen pelisysteemi on armoton. Ensimmäisessä vaiheessa pitää voittaa kaksi peliä putkeen. Mikäli voittaa ensimmäisen pelin, saa jäädä paikalleen odottamaan seuraavaa vastustajaa, joka tulee pitkästä jonosta - häviöllä puolestaan joutuu itse tuohon pitkään jonoon odottamaan uutta yritystä. Jos ja kun onnistuu saamaan tarvittavat kaksi perättäisä voittoa, pääsee kakkosvaiheeseen (joka on oma erillinen alueensa salin etuosassa). Siinä puolestaan pitää voittaa kolme peliä putkeen. Hermojaraastavaa vain on se, että kakkosvaiheessa häviämällä joutuu takaisin ykkösvaiheen alkuun aloittamaan taas täysin nollasta! Käytännössä turnauksessa pitää siis voittaa 5 peliä peräkkäin. Aikaa moisen yrittämiseen oli molempina päivinä 3,5 tuntia (klo 10-13.30). 5 voiton putkeen pystyneet pelaajat pääsivät tämän jälkeen "kliimaksivaiheeseen", jossa eliminaatiomenetelmällä ratkaistiin koko turnauksen voittajat niin juniorisarjassa kuin normisarjassakin.

Lauantaina ehdin harmikseni pelata varsinaisessa turnauksessa vain kolme peliä. Hävisin ykkösvaiheessa ensimmäisen pelini, joka oli äärimmäisen tiukka ja jossa kesti varmaan lähes tunti (osittain pitkien mietintäaikojenkin takia). Olin tappiosta vähän allapäin ja harkitsin koko turnauksesta lähtemistä, mutta menin kuitenkin pitkään jonoon odottamaan uutta mahdollisuutta. Noin 10 minuutin jonotuksen jälkeen pääsinkin pelaamaan ja onnistuin saamaan kahden voiton putken ja pääsyn kakkosvaiheeseen, minimitavoitteeseeni. En kuitenkaan ollut tässä vaiheessa täysin perillä aikarajoista, joten päätin mennä mennä syömään lähimpään ruokapaikkaan (joka sattui olemaan McDonald's). Sieltä palatessani jouduin toteamaan varsinaisen turnauksen olevankin jo loppu. Tämän jälkeen menin kaverini Kenta-sanin ja hänen kaverinsa Horiguchi-sanin kanssa tiiminä 3vs3-oheistapahtumaan, jossa voitimme joukkueena kolme peliä putkeen (vaikkakin itse hävisin yhden otteluista, mutta joukkuetaistossa joukkueen yhteistulos ratkaisee). Niinpä koko päivän saldoksi muodostui 4 voittoa ja 2 häviötä (lyhyesti sanottuna 4-2).

Otin opikseni lauantain peleistä ja sunnuntai menikin paljon paremmin. Tällä kertaa voitin heti alkuun kaksi peliä putkeen ja pääsin nopeasti kakkosvaiheeseen. Siellä kuitenkin kävi huono tuuri, sillä vastaani asettui pimeystyypin pakka, joka valitettavasti on yksi pahimmista heikkouksistani ja onnistuu usein murskaamaan pakkani aika tehokkaasti. Niin kävi nytkin, ja jouduin palaamaan takaisin ykkösvaiheeseen. Jälleen sain kuitenkin kaksi perättäistä voittoa päässen taas kakkosvaiheeseen, jossa tällä kertaa onnistuin voittamaan ensimmäisen matsini! Aikaa oli kuitenkin kulunut sen verran, että aikaraja meni umpeen juuri, kun olin ehtinyt aloittaa kakkosvaiheen toista otteluani. Olen kuitenkin tyytyväinen yhteistulokseeni, joka siis oli tällä kertaa 5-1. Tämän jälkeen osallistuimme taas 3v3-tapahtumaan, tosin eri tiimillä kuin lauantaina: Kenta-sanin korvasi Horiguchi-sanin sisko. Valitettavasti tämä tiimimme ei pärjännyt yhtä hyvin lauantaitiimimme. Oma saldoni 3vs3-peleistä oli 3-2 (vaikkakin 4-1 oli niin lähellä, mutta mokasin omalla virheelläni viimeisen pelin), joten koko päivän pelien yhteenlaskettu voitto-häviösuhde oli 8-3 ja koko viikonlopun ajalta 12-5. Pitää muistaa, että ennen tätä viikonloppua turnauspelieni voitto-tasapeli-häviötilasto oli surkea 3-1-10. Parannus on siis ilmeinen. En tosin tiedä, kertooko tämä Battle Fiestan pelaajien heikommasta tasosta vai siitä, että oikeasti aloin pelata paremmin :'D

Ja nyt päästään siihen... Miten pystyn edes sanoin tätä kuvailemaan. Tapasin sunnuntaina YAMATO-sanin!!! Yamato Tsuguyoshi on yksi pelin legendaarisimmista, taitavimmista ja arvostetuimmista pelaajista. Hän voitti maailmanmestaruuden vuonna 2004 ja on sijoittunut kerran MM-kolmoseksi monien muiden urotekojen lisäksi. Yli kymmenen vuotta huippuvireisesti pelanneen mestarin maine Pokémon-piireissä on kiistaton (pienestä hiljattaisesta pelitauostaan huolimatta) ja minulle hän on aina ollut ehkäpä suurin idolini pelissä. Sunnuntaina törmäsin häneen sattumalta juuri karsintavaiheen loputtua. Olin nähnyt hänet jo kerran ohimennen 6 vuotta sitten (2008) Pokémon-korttipelin MM-kisoissa Orlandossa Floridassa, mutta tuolloin ainoa kommunikaatiomme oli se, että kysyin häneltä, ehtisikö hän pelaamaan yhden pelin, mihin hän kiireisenä vastasi kieltävästi. Nyt puolestaan hän teki itse aloitteen nyökkäämällä nähdessään minun ulkomaalaisen kulkevan ohi (turnauksessa oli tiettävästi vain 3 ulkomaalaista pelaajaa, joten ei ihmekään että erotuin joukosta). Juttelimme tovin japaniksi ja Yamato-sankin tuntui olevan innoissaan ulkomaisesta vierailijasta, joka vieläpä puhuu japania. Tilanne tuntui jotenkin absurdilta: Yamato vaikutti siinä rupatellessaan ihan tavalliselta ihmiseltä, vaikka minun (ja monen muun) silmissäni hän on uskomaton legenda. Olin myös aika otettu, että hän oma-aloitteisesti halusi tilanteesta yhteiskuvan! Sain yhteiskuvamme myös omalla kamerallani, ja tuo kuva on varmasti yksi vaihtoni tärkeimmistä kuvista :'D! Samassa kuvassa ovat myös Yamato-sanin "tiimiläisistä"  Yoneda-san (myöskin entinen maailmanmestari) sekä eräs toinen. (En tosin julkaise nyt kyseisiä kuvia, kuten en muidenkaan pelaajien lähikuvia, koska en tullut kysyneeksi keneltäkään lupaa kuvien julkaisemiseen). En vain tajunnut pyytää Yamaton (tai kenenkään muunkaan) nimmaria!

Tapahtumasta voisi puhua vaikka kuinka, mutta annan nyt kuvien kertoa puolestaan.



Hallin keskellä oli leiriytymisaitaus
Korttipelin lisäksi paikalla oli muutakin Pokémoniin liittyvää tekemistä ja pelaamista.
ワンデイバトル ("One-day Battle"). Tällä alueella pelaamalla saattoi kerätä päivän aikana pisteitä, joita tarpeeksi kerättyään sai haltuunsa tapahtuman uniikkeja kortteja.
Lauantain päätteeksi harjoittelin vielä pari peliä Horiguchi-sanin kanssa
Lauantainkin jono tuntui pitkältä, mutta sunnuntain jono oli vielä hurjempi. Onneksi aurinko paistoi lämpimästi ja noin 2,5 tunnin jonotusaikani meni nopeasti. (Sen sijaan sateisena lauantainaamuna olin hytissyt jonossa melkein 1,5 tuntia ilman sateenvarjoa). Ensimmäiset jonottajat olivat tulleet molempina päivinä jo aamuyöllä, vaikka tapahtuma alkoi molempina päivinä klo 10. Aikaisin tulemalla varmistaa pääsynsä pelaamaan "ensimmäisessä aallossa", jolloin on enemmän aikaa päästä pelata ja päästä jatkopeleihin.
Tapahtuman eräänlaisena maskottina oli Slowpokeksi pukeutunut Imakuni-niminen hahmo


Tapahtuman juontajana oli suosittu japanilainen アイドル ("idoli"), jonka nimeä tosin en kuullut.
Voittajien yhteiskuva
Viikonloppu oli kerrassaan upea ja tulen muistelemaan sitä aina lämmöllä. Oli mahtavaa palata Pokémon-kuvioihin kunnolla parin vuoden hiljaiselon jälkeen. Suuri kiitos kuuluu myös Kenta-sanille kavereineen, joiden ansiosta viikonlopustani tuli niin onnistunut. Myös monien vastustajien kanssa oli ilo jutella!

4 kommenttia:

  1. Vau, onpas siellä ollut paljon porukkaa :O Näyttäis olevan tosi suosittua tuo pelaaminen. En ole itse tajunnutkaan.

    Ja sulle onnitteluja noista voitoistas! Sinähän pärjäsit oikein hienosti, ainakin mitä mä noista ymmrrän :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :D! Pelaaminen on kyllä tosi suosittua täällä, eikä Pokémon ole edes korttipeleistä suosituin.

      Poista
  2. ehkä tyhmä kysymys, mutta millä nimellä esittäydyt Japanissa? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esittäydyn normaalilla virallisella nimelläni (etunimellä) :( Japanilaisten on helppo ääntää se.

      Poista