maanantai 27. lokakuuta 2014

Ruokia ja kolme faktaa

Minun piti kirjoittaa enemmänkin, mutta koska kello pääsi taas lipsahtamaan yön puolelle, päädynkin vain laittamaan muutaman ruokakuvan. Ei niitä vaihtoblogissa kai liikaakaan voi olla.

Jotain asuntolaruokaa


Donburi, jossa muun muassa kimchiä

Choko Monaka -jäätelö, jossa vaniljajäätelöä ja suklaalastuja. Tosi hyvä!
Ylihuomenna tulee kuluneeksi neljä viikkoa vaihdon alkamisesta. Ensimmäiset viikot menivät tosi hitaasti, mutta viime viikolla aika tuntui alkavan kulua jo nopeammin. Pian sitä alkaa tajuta, miten lyhyt aika puoli vuotta oikeastaan on.

Mainitsen vielä kolme faktaa viime päiviltä.

1. Minulla on ollut japanintunneilla jo pitkään vähän turhautunut olo. Vaikka yritän parhaani, tuntuu etten saa siellä itsestäni paljoakaan irti. Tämä johtunee siitä, että muut ovat vain niin paljon taitavampia. Suuri osa heistä on kiinalaisia, jotka puhuvat japania hyvinkin sujuvasti ja monipuolisesti, eivätkä muutkaan jää pekkaa pahemmaksi. Voisi luulla, että kun ympärillä olevat ovat niin hyviä, heidän kielitaitonsa "tarttuisi" minuunkin, mutta minusta tuntuu juuri päinvastaiselta: taitavat puhujat (ja osittain myös minulta J5-taitotasoa odottavat opettajat) tuottavat minulle niin suuren paineen, että kangertelen puheessani entistäkin enemmän. Ryhmämme opiskelijoita katsoessani huomaan, miten kaukana heistä oma kielitaitoni vielä onkaan. (Juuri nyt stressaa suuresti torstaina pidettävä japaninkurssin esitelmä Suomen koulutusjärjestelmästä.)

2. Liityin sunnuntaina tenniskerhoon, jonka harjoitukset pidettiin hyvin lähellä asuntolaani olevilla Inokashira-puiston hiekkaisilla tekonurmikentillä. Harjoitukset olivat kaikin puolin aika erilaiset kuin ne, joihin olen Suomessa tottunut. Pelaajia oli kahdella kentällä lähes 30, mikä on valtava määrä. Niinpä suuri osa harjoitusajasta meni seisoskeluksi, eikä noin suurella osallistujamäärällä voi harjoitella varsinaista peliä ollenkaan. Harjoitukset olivat tarkasti organisoidut ja tyypillisen japanilainen yhteishenki välittyi hyvin. Monet olivat kiinnostuneita minusta ulkomaalaisesta ja kyselivätkin paljon Suomesta ja vähän tennishistoriastani. Pettymyksekseni kerho keskittyy enemmän nelinpeliin, kun taas itse tykkään lähinnä kaksinpelistä. En siis vielä tiedä, miten usein tulen tässä kerhossa käymään, mutta ainakin sain ystävällisiltä pelaajilta paljon tietoa muun muassa tenniskenttien varaamisesta ja paikallisista kilpailuista.

3. Olen nukkunut täällä aivan liian vähän ja siksi ollut päivisin aika väsynyt. Asuntolan tarkkaan säädetyt ruokailuajat ovat osoittautuneet hieman rasitteeksi. Nukkumaanmeno menee helposti yli puolenyön, mutta aamupalalle pitää kuitenkin nousta aikaisin, vaikka luennoille ei tarvitsisikaan mennä niin varhain. Tuskin olen kertaakaan vaihdon aikana nukkunut yli kahdeksaa tuntia, useimmiten varmaan alle seitsemän. Itsekuria pitäisi vaan olla enemmän, jotta nukkumaan pääsisi ajoissa.

Tylsä postaus, mutta ehkä jatkossa sitten parempia!

8 kommenttia:

  1. Tiedän ton tunteen kielen suhteen hyvin...itselläni on saman tapaista englannin kanssa. Lukiossa kaikki tuntuu olettavan että kaikkk osaa sitä ja mulla se vain ei onnistu ja kun vaaditaan paljon niin olen olen alkanut vaan vihaamaan englannin kieltä :/ Koita pärjäillä ^^~~
    Ja haluun syödä noi ruuat TwT näyttää niin hyviltä~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän :( Toivottavasti en ala sentään vihata japania, vaikka välillä onkin tuntunut, että ei tästä mitään tule. Kiitos paljon, ja paljon tsemppiä sullekin ^^
      (Tosi sääli ettei noita ruokia tosiaan saa Suomesta :c)

      Poista
  2. Asuntolaruokakin näyttää ihan syötävän hyvältä! Omnom~ Haluan. x)

    Koita pärjätä kielen kanssa. Mä tsemppaan mun japaniopintojen kanssa, jos sä teet samoin. :'3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asuntolaruoka on hämmästyttävän vaihtelevaa ja herkullista 8)

      Kiitos! Lupaan tsemppailla vaikeuksista huolimatta!

      Poista
  3. Piristät kovasti päivääni täällä Suomen pimeyden keskellä Japanin kuulumisillasi! Jatka samaan malliin ja tsemppiä opintoihin! Älä ole turhan ankara itsellesi. Kyllä vaihtoajasta on lupa nauttiakin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ihana kuulla ;__; Tulee vaan niin vähäpätöinen olo, kun on muihin verrattuna suhteellisen vähän kursseja, ja sitten kun nekin kurssit (etenkin tuo japani) tuntuvat niin hankalilta... Mutta kiitos paljon <3!

      Poista
  4. Miten muuten suhtauduttiin kun pelasit tennistä naisen asussa? Oletko nähnyt mitään söpöjä japskityttöjä? Voisitko ajatella, että joku auttaisi sinua siinä pakastusjutussa tulisikin Japanista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Pahoittelut viiveestä!)
      Voi, valitettavasti en tullut vielä käyttäneeksi ostamaani söpöä asua (vaan tavallaan "poikamoodin" asua) :( Kenkiä tosin käytin, mutta niihin ei tainnut kukaan kiinnittää suurempaa huomiota.

      Kyllähän tässä ihmisvilinässä ihan kaikenlaisia ihmisiä on. Monilla vieläpä pukeutumistyyli korostaa söpöyttä. Mutta jos jotain vakavampaa etsin (jos siihen viittaat), niin kyllä siinä on paljon merkitystä muillakin jutuilla kuin ulkonäöllä ^^'

      Vaikea ajatella että siihen löytyisi auttajaa täältä. Käytännön syistä haluaisin ne nimittäin talteen mieluummin Suomeen kuin Japaniin (enkä edes tiedä millaiset käytännöt/hinnat/yms. täällä Japanissa on asian suhteen).

      Poista